![]() |
| Etusivu
|
Holocaustin sanasto
Yleisessä kielenkäytössä termillä tarkoitetaan juutalaisvastaisuutta ja -vihaa. Sana itsessään sisältää harhaanjohtavan viittauksen seemiläisiin kansoihin, joihin lukeutuvat myös mm. arabit. Josef Goebbelsin propagandaministeriö koettikin 1930-luvulla poistaa antisemitismi-sanan käytöstä ja korvata sen "juutalaisvastaisuudella" haluten näin korostaa ettei natsien vihamielisyys kohdistu kaikkiin seemiläisiin vaan nimenomaisesti juutalaisiin.
Alunperin indoeurooppalaisen esikristillisellä ajalla Etu-Intiassa ja Iranin seudulla asuneen kansan nimi (sankriitin sanasta arya, jalo), nykyään indoiranilaisen kieliryhmän nimi. Natsi-ideologiassa sanalla, sen todellisesta merkityksestä poiketen, haluttiin viitata Pohjois-Eurooppalaiseen rotuun ja erityisesti germaaniseen alkuperään. Hitler ja hänen ideologiset seurailijansa liittivät tähän kuvitteelliseen arjalaiseen rotuun monenlaisia toivottuina pitämiään ominaisuuksia kuten vaalean ihon ja hiukset, uljaan ulkomuodon sekä koko joukon hyviä luonteenominaisuuksia.
Valtakunnan keskusturvallisuusviraston, RSHA:n, juutalaisasiaintoimiston päällikkö. Vastasi juutalaisten kuljetuksista kuolemanleireille kaikkialta Euroopasta. Sodan jälkeen jäi vangiksi amerikkalaisten hallitsemalla vyöhykkeellä mutta pakeni ja katosi jäljettömiin. Vuonna 1960 Israelin tiedustelupalvelu jäljitti ja vangitsi Eichmannin Argentiinasta, josta hänet vietiin oikeuden eteen Israeliin. Hirtettiin 31. maaliskuuta 1962.
![]() Adolf Eichmannin oikeudenkäynti Jerusalemissa 1961. Eichmann seisoo luodinkestävässä lasikopissa vasemmalla. |
![]() Eichmannin todistuspuheenvuoro. |
Toimintapartiot, iskuryhmät erikoistehtäviin. Saksan idässä miehittämillä alueilla toimineet tuhoamistyötä toteuttaneet SS:n alaiset erikoisryhmät.
Juutalaiskansan historiassa emansipaatiolla tarkoitetaan valistuksen ajalta asti tapahtunutta tasa-arvokehitystä suhteessa yhteiskunnan valtaväestöön. Emansipoitumisen eräänä oleellisena askeleena voidaan pitää täysien kansalaisoikeuksien saamista. Esimerkiksi Suomessa juutalaiset saivat täydet kansalaisoikeudet vasta 1. tammikuuta 1918 voimaan astuneen lain myötä. Keski-Euroopan juutalaisia holocaustin ajan alussa voidaan pitää varsin emansipoituneina mutta epäluulot juutalaisia kohtaan elivät voimakkaina kansan keskuudessa jatkuvan, 1800-luvulla syntyneen rotuopillisen propagandan seurauksena.
Vuonna 1939, siis jo ennen juutalaisten joukkotuhoamista, käynnistetty Saksan omiin kansalaisiin kohdistunut "puhdistusoperaatio", joka tunnettiin nimellä Aktion T4. Sen uhriksi arvioidaan joutuneen ainakin 120 000 fyysisesti vammautunutta, kehitysvammaista, mielisairasta tai muulla tavoin "epäsosiaalista" saksalaista. Näiden elämän katsottiin olevan "lebensunwerten Leben" eli "elämiseen arvotonta elämää" ja siksi heidät "armahdettiin" kaasukammioilla ja krematorioilla varustetuissa tähän tarkoitukseen varatuissa laitoksissa. Natsien käyttämän salakielen mukaan "potilaat desinfioitiin". Eutanasia-ohjelma jouduttiin osittain lopettamaan vuonna 1941 (ja osittain peittelemään paremmin) sen synnytettyä liikaa hermostuneisuutta kansan parissa.
Tunnetuimpia holocaustin uhreja. Saksassa syntynyt juutalaistyttö, jonka perhe muutti Hitlerin valtaannoustua Amsterdamiin. Heinäkuussa 1942 he piiloutuivat hollantilaisen perheen turviin ja pysyivät piilopaikassaan kunnes Gestapo pidätti heidät elokuun 4. päivänä 1944. Syyskuussa heidät kuljetettiin Auschwitziin, jossa perheen äiti sittemmin kuoli. Anne ja hänen sisarensa Margot siirrettiin Bergen-Belseniin, jossa kumpikin kuolivat maaliskuussa 1945. Anne Frankin päiväkirjat ovat tunnettuja kautta maailman ja Anne Frankin talo Amsterdamissa on eräs kaupungin keskeisimpiä tutustumiskohteita. (Anne Frankin tarina internetissä, mm.: http://www.annefrank.com/)
Miehitetyn Puolan kenraalikuvernööri 1939-1945. Natsipuolueen jäsen sen varhaisista vaiheista lähtien. Frankin näkemyksen mukaan puolalaisista tulee tehdä orjia Suur-Saksan tarpeisiin. Tuomittiin ja teloitettiin Nürnbergissä vuonna 1946.
Hitlerin itse itselleen antama titteli, merkitykseltään yksinkertaisesti "johtaja". Koska kansallissosialistisen johtajaideologian mukaan valtakuntaa johtaa itsevaltainen diktaattori, riittää pelkkä "johtaja" viran yksiselitteiseksi ja kaikenkattavaksi nimitykseksi ilman selittäviä ja tarkentavia lisiä. Hauptsturmführer, Standartenführer jne. olivat natsivallan myötä Saksan armeijassa ja muissa aseellisissa osastoissa käyttöön otettuja upseerien titteleitä.
Valtiollinen salainen poliisi (Geheime Staatspolizei).
Juutalaiskortteli, -kaupunginosa. Ilmiönä ghetto on vanha ja periytyy Euroopassa myöhäiskeskiajalta, jolloin juutalaiset monin paikoin pakotettiin asumaan tiettyjen katujen varsilla tai rajatuilla alueilla. Natsit ottivat ghettomenettelyn uudelleen käyttöön tehokkaana eristämisen keinona. Ghetot olivat usein muurien ja porttien sulkemia alueita. Gheton läpi kulkevan "arjalaisen" kadun yli saattoi kulkea kävelysilta, jota juutalaiset saivat käyttää mutta arjalaiselle kadulle he eivät saaneet astua (näin esim. Lodzissa). Suurin ghetto oli Varsovassa (noin 480 000 ihmistä).
Saksan propagandaministeri ja Hitlerin erittäin läheinen yhteistyökumppani. Ikkunana Goebbelsin syvästi juutalaisvihan leimaamaan ajatusmaailmaan toimivat hänen vuonna 1992 Moskovan arkistoista löytyneet mikrofilmatut päiväkirjansa. Toimi mm. Kristalliyön pogromin kulissientakaisena ohjaajana. Sodan lopussa Goebbels ja hänen vaimonsa surmasivat itsensä ja kuusi lastaan.
Valtakunnanmarsalkka. Hitlerin uskollinen liittolainen aina vuoden 1923 "olutkellarikaappauksesta" asti. Natsien valtakaudella vastasi Saksan jälleenaseistautumisesta. Vuonna 1939 Hitler nimitti Göringin seuraajakseen. Sodan aikana piti yksin käsissään Saksan taloushallintoa. Tuomittiin kuolemaan Nürnbergissä vuonna 1946. Teki itsemurhan kaksi tuntia ennen teloitustaan.
Hitlerin läheinen liittolainen ja varamies natsipuolueen varhaisista vaiheista saakka. Kesken sodan lensi yksin Brittein saarille ja hyppäsi laskuvarjolla Skotlantiin omien sanojensa mukaan aikomuksenaan taivutella brittejä tekemään rauha Hitlerin kanssa. Britit vangitsivat Hessin ja hänet tuomittiin Nürnbergissä elinkautiseen vankeusrangaistukseen. Oli Berliinin Spandaun vankilan ainoa vanki vuoteen 1987, jolloin teki itsemurhan.
Valtakunnan keskusturvallisuusviraston (RSHA, Reichssicherheitshauptamt) päällikkö.Vastasi "lopullisen ratkaisun" suunnitelmasta ja tässä ominaisuudessa toimi Wannseen konferenssin puheenjohtajana tammikuussa 1942. Vastasi pahamaineisten Einsatz-ryhmien muodostamisesta. Joutui tsekkiläisten partisaanien salamurhan kohteeksi 29.5.1942. Kostoksi Heydrichin kuolemasta natsit tuhosivat tsekkiläisen Lidicen kaivoskylän surmaten sen kaikki miehet, lähettäen naiset ja lapset keskitysleireille, hävittäen kaikki fyysiset merkit kylän olemassaolosta ja poistaen sen nimen kartoista.
SS:n päällikkö vuodesta 1929 sodan loppuun. SS:n johtajana oli vastuussa mm. työ- ja kuolemanleirien toiminnasta. Vieraili usein tarkastusmatkoilla mm. Auschwitzissa. Teki itsemurhan ennen kansainvälisen oikeuden eteen saattamista. Vieraili Suomessa kesällä 1942 yrittäen aloittaa keskustelua Suomen juutalaisten kohtalosta saamatta kuitenkaan vastakaikua yritykseensä.
Toisen maailmansodan aikaista juutalaiskansan joukkotuhoa merkitsevä sana. Juontuu kreikan polttouhria merkitsevästä sanasta. Termi holocaust on vakiintunut yleiseen kielenkäyttöön kaikissa läntisissä kielissä. Monet, erityisesti juutalaiset, käyttävät kuitenkin mieluummin katastrofia merkitsevää heprean sanaa shoah. Vuotuinen holocaustin muistopäivä Israelissa on nimeltään Jom ha-Shoah.
Auschwitzin komendantti. Vangittiin sodan jälkeen ja antoi todistajanlausunnon Nürnbergissä 1946. Luovutettiin oikeuden eteen Puolaan. Hirtettiin Auschwitzin leirin alueella 1947. Kirjoitti ennen teloitustaan muistelmansa.
Natsien asettamat ja käskyvallassaan pitämät juutalaisyhteisöjen johtoelimet. (Tarkemmin tästä aiheesta...)
Juutalaisista puhdistettu maa. Natsien tavoitteena oli tehdä ensisijaisesti Saksasta ja sitten kaikista haltuunsa päätyneistä alueista juutalaisista vapaita alueita. Wannseen konferenssin dokumenteissa tammikuun 20. päivältä 1942, joissa ennakoidaan Euroopan kaikkien 11 miljoonan juutalaisen tuhoaminen "lopullisen ratkaisun" päämääränä, mainitaan Viro ensimmäisenä maana, josta on tehty täysin "judenfrei". Pöytäkirjan tilastoon on sisällytetty myös Suomen 2 300 juutalaista.
Nimitys, joka myönnetään niille ei-juutalaisille, jotka oman turvallisuutensa uhalla pelastivat juutalaisia natsien kynsistä. Nimityksen saaneita on hieman yli 16 000, näiden joukossa mm. Oskar Schindler ja Raoul Wallenberg.
Holocaustin yhteydessä karkotuksista tai kuljetuksista (engl. deportations) puhuttaessa tarkoitetaan natsien järjestelmällisesti toimeenpanemia kaupunkien tai alueiden tyhjennysoperaatioita juutalaisista - toisinsanoen juutalaisten joukkokuljetuksia työ- ja tuhoamisleireille. Karkotukset eivät olleet hidasta väestön muuttoliikettä vaan ripeästi toimeenpantuja suuroperaatioita, joiden alkamisajankohta voidaan tarkasti määritellä. Esim. kuljetukset Varsovasta Treblinkan tuhoamisleirille alkoivat 22.7.1942. Päivittäinen kuljetuskiintiö oli 6000-7000 henkeä. Kuljetukset Hollannista olivat alkaneet viikkoa aiemmin. Suurin osa kuljetuksista tapahtui rautateitse tavara- ja karjavaunuissa.
![]() Kuljetukset Kovnon ghetosta lokakuussa 1943. Kuvassa olevat juutalaiset kuljetetaan Koramein keskitysleirille Viroon. |
![]() Naisia ja lapsia Auschwitzin laiturilla junasta purkamisen jälkeen. |
Heti natsien valtaanpääsyn jälkeen vuonna 1933 alkoi vastustajien, toisinajattelijoiden tai muulla tavoin epäsosiaalisten ainesten (poliittisten vastustajien kuten kommunistien ja sosialistien sekä muiden ryhmien kuten homoseksuaalien ja Jehovan todistajien) internointi leireille. Ensimmäiset keskitysleirit olivat Dachau (Münchenin lähellä), Buchenwald (Weimarin lähellä) ja Sachsenhausen (Berliinin lähellä).
Tuhoamisleiri, joka oli suunniteltu järjestelmällisen joukkomurhan toteuttamiseen. Kuolemanleirejä olivat Auschwitz-Birkenau, Belzec, Kulmhof eli Chelmno, Majdanek, Sobibor ja Treblinka. Kaikki kuolemanleirit sijaitsivat Puolan maaperällä.

Valikointia. Takana näkyvät ihmiset ovat matkalla kaasukammio II:een Auschwitz-Birkenaussa.
Vuoden 1938 marraskuun 9. ja 10. päivän välisen yön pogromi.
Saksan ja Italian (myöhemmin myös Japanin) muodostamaa liittoa (ns. akselivaltoja) vastaan liittoutuneet maat, tärkeimpinä USA, Iso-Britannia ja Neuvostoliitto.
Endlösung.
SS:n turvallisuuspäällikkö Reinhard Heydrich loi valtakunnanmarsalkka Hermann
Göringiltä 31.7.1941 saamansa kirjallisen käskyn pohjalta suunnitelman "Euroopan
juutalaiskysymyksen lopulliseksi ratkaisuksi". Tammikuussa 1942 pidetty
Wannseen konferenssi käynnisti lopullisen ratkaisun toteuttamisen virallisesti
ja oli tarkoitettu koordinaationeuvotteluksi edesauttamaan tuhoamistoiminnan
tehokkaampaa toteuttamista. "Lopullinen ratkaisu" merkitsi koko juutalaiskansan
totaalista tuhoamista, koska aiemmat menetelmät, maastamuuttoon painostaminen
ja pakkosiirrot, eivät tuottaneet toivottua lopputulosta ja uusien aluemiehitysten
myötä nähtiin lisää juutalaisia päätyvän Saksan vaikutuspiiriin.
SS:n lääkäri, joka Auschwitzissa suoritti leirille tuotujen vankien valikoinnin kuolemaan tai pakkotyöhön. Oli kiinnostunut mm. kaksosista ja romaneista ja teki näillä kokeita. Pakeni Etelä-Amerikkaan, josta mm. Interpol ja Israelin tiedustelupalvelu yrittivät häntä löytää. Sai Paraguayn kansalaisuuden 1959. Mengeleksi oletettu ruumis löydettiin Brasiliasta vuonna 1986.
Hitlerin vuonna 1919 perustaman Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen (NSDAP = National Sozialistische Deutsche Arbeiterpartei) jäsen. Myös NSDAP:n ideologisia veljespuolueita muissa maissa on yleisesti nimitetty natsipuolueiksi ja näiden kannattjia natseiksi.
Kaksi natsipuolueen vuonna 1935 Nürnbergin puoluepäivillä säätämää juutalaisvastaista rotulakia: Kansalaisuuslaki sekä Laki saksalaisen veren ja kunnian suojelemiseksi. Ensinmainittu riisti juutalaisilta kansalaisuuden ja kaikki siihen liittyneet oikeudet. Toinen mm. esti seka-avioliitot sekä kielsi juutalaisia työnantajia pitämästä saksalaisia hedelmällisessä iässä olevia naisia työntekijöinä. Saksalaista kunniaa suojeltiin myös kieltämällä juutalaisilta Saksan lipun käyttö.
Vuosina 1945-46 Nürnbergissä neljän voittajavallan (USA, Iso-Britannia, Ranska ja Neuvostoliitto) kokoaman kansainvälisen tuomioistuimen johtamat oikeudenkäynnit Natsi-Saksan johtajia vastaan. Nürnbergissä uuden, ennenkokemattoman tilanteen edessä muotoiltiin myös uusi määritelmä, rikokset ihmisyyttä vastaan. Tämä olikin oleellisimpana syytekohtana suurimmassa osassa langetetuista 18:sta tuomiosta.
Maaliskuusta 1942 lokakuuhun 1943 kestänyt operaatio, jonka tarkoituksena oli tyhjentää Puola täydellisesti juutalaisista. Belzecin, Sobiborin ja Treblinkan tuhoamisleireissä tehtiin perusteellista työtä sekä järjestelmällisessä tappamisessa että kaiken arvokkaan talteenotossa (mm. hiukset ja kultahampaat). Treblinkassa pystyttiin parhaimmillaan surmaamaan 15 000 ihmistä päivässä. Tehokkuudesta kertoo myös se, että Belzecin leiristä selvisi tiettävästi hengissä vain kaksi ihmistä.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen asetettiin Saksan siirtomaita ja eräitä Turkille kuuluneita alueita Kansainliiton suojeluksessa eri maiden hallinnon alaisuuteen. Palestiina, jonka britit olivat valloittaneet, jäi Kansainliiton päätöksellä vuonna 1922 Iso-Britannian mandaattialueeksi. Samanaikaisesti vahvistettiin Balfourin julistus juutalaisten kansallisen kodin muodostamisesta Palestiinaan ja erotettiin historiallisen Palestiinan itäinen osa Transjordanin kuningaskunnaksi. Seuraavina vuosina brittiläinen mandaattihallinto salli juutalaisten varsin rajoitetun muuton mandaattialuelleen Palestiinaan. Nihkeyden taustalla vaikutti erityisesti arabien vastustus.
Natsimiehitystä vastaan taistellut vastarintamies. Natsien miehittämissä maissa paikalliset ei-juutalaiset partisaanit saattoivat toisaalta auttaa pakenevia juutalaisia ja ottaa näitä rinnalleen taistelemaan mutta myös vanhan vihamielisyyden ilmauksena ja isänmaallisuuden kiihkossa kohdella näitä hyvinkin väkivaltaisesti tai jopa surmata.
Juutalaisiin kohdistunut väkivaltainen mellakka, vainoaalto. Kuten kautta historian, pogromit olivat holocaustinkin aikana usein valtaapitävän tahon alkuunsysäämiä tai pitkäaikaisen kansankiihotuksen tuloksena purkautuvia mellakoita, joiden toteuttamiseen siviiliväestö saattoi osallistua hyvinkin innokkaasti. Pogromit eivät päättyneet natsien kukistumiseen. Runsas vuosi toisen maailmansodan päättymisen jälkeen, syyskuussa 1946, puhkesi Puolan Kielcessä uusi pogromi, jolloin yli 40 juutalaista sai surmansa puolalaisten maanmiestensä käsissä.
Juutalaisen seurakunnan hengellinen johtaja.
Erityisesti
Steven Spielbergin elokuvan "Schindlerin lista" laajaan tietoisuuteen
nostama juutalaisten pelastaja. Natsipuolueen jäsen ja tehtailija, joka monia
suhteitaan hyväksikäyttäen pelasti noin 1 200 juutalaista järjestämällä näille
työpaikan omistamissaan tehtaissa ensin Puolassa ja sitten Tsekkoslovakiassa.
Schindleristä kertovan elokuvan nimi viittaa nimilistaan, jonka Schindler teki
suojissaan olevista juutalaisista, jotka siten pelastuivat kuolemanleiriltä.
Vuonna 1962 Schindlerille myönnettiin "kansojen oikeamielisen" nimitys.
Juutalaisten keskuudessa erityisesti 1800-luvun loppupuolella esiinnoussut aate ja liike, jonka tavoitteena on juutalaisten oma kotimaa Palestiinassa ja kansan paluu sinne. Sionismin ideologisena tienviitoittajana pidetään Theodor Herzliä, jonka johdolla 1897 muodostettiin Maailman sionistijärjestö.
SSLyhenne sanoista Schutzstaffel. Jo 1925 natsien taistelujärjestön, SA:n (Sturmabteilung) sisälle perustettu valiojoukko Hitlerin hengen suojelemiseksi. Natsi-Saksassa Heinrich Himmlerin alaisuudessa toiminut turvallisuus- ja terroriyksikkö, joka vastasi lopullisen ratkaisun toimeenpanosta.
Hitlerin unelma valtakunnasta, joka käsittää kaikki saksaa puhuvat kansat. Saksan valloitussodan alkumenestyksen myötä unelma olikin hetken aikaa totta.
Juutalainen rukoushuone.
Eräs
tunnetuimpia "kansojen oikeamielisiä". Ruotsalainen diplomaatti, joka
vuonna 1944 Budapestiin saavuttuaan ryhtyi pelastamaan juutalaisia toimittaen
näille Ruotsin passeja ja maahanmuuttolupia. Hän ennätti pelastamaan arviolta
30 000 juutalaisen hengen. Puna-armeijan saavuttua Budapestiin voittajana, Wallenberg
otettiin tuntemattomasta syystä vangiksi ja hänen myöhempi kohtalonsa on edelleen
pitkälti tuntematon. Venäjän viranomaiset ovat sittemmin ilmoittaneet hänen
kuolleen sairauteen venäläisessä vankilassa vuonna 1947.
Tammikuun 20. päivänä 1942 Berliinin esikaupungissa pidetty johtavien natsien konferenssi, jossa keskusteltiin "lopullisesta ratkaisusta" ja sen tehokkaasta toteuttamisesta. Kokouksen puheenjohtajana toimi Reinhard Heydrich ja läsnäolijoiden joukossa oli mm. Adolf Eichmann.
Saksan armeija. Sen historiaa toisen maailmansodan aikana on perinteisesti
pidetty "kunniakkaampana" kuin SS:n ja muiden terroriorganisaatioiden.
Wehrmachtin päätehtävä olikin sodankäynti - ja päävastuun juutalaisten ja muiden
teloituksista kantoivatkin muut ryhmät kuin armeija - mutta osaton uhrien kohtaloon
se ei ole. Armeija järjesti vangeiksi otettuja SS:n käsiin, organisoi kuljetuksia,
vartioi teloituksia ja saamansa ns. komissaarikäskyn mukaisesti myös itsenäisesti
"käsitteli" (eli surmasi) Neuvostoliiton sotaretken aikana vangeiksi
jääneitä poliittisia komissaareja.
Historian erikoisuutena on mainittava, että jatkosodan aikana Suomen armeijassataistelleet
juutalaiset sotilaamme taistelivat siis Saksan armeijan aseveljinä ja joillekin
heistä myönnettiin jopa Saksan armeijan arvomerkki, rautaristi (jota yksikään
suomen juutalainen ei ymmärrettävistä syistä kuitenkaan suostunut ottamaan vastaan).
|
(C)
Jad Vashem, 2001-2007
|