Vastaukset aiheesta Dachau

Rudolf Hössin tunnustukset

Kysymys:

Olen kuullut, että Rudolf Hössin tunnustukset olisivat kidutuksella saatuja. Pitääkö tämä tieto paikkansa?

Vastaus:

Ei pidä. Hössin vanginneet sotilaat pahoinpitelivät häntä, kuten hän itse muistelmissaan kuvaa. Huomionarvoista on, että tätä tietoa ei ole yritettykään pimittää - päinvastoin kuin uusnatsipropaganda yhä halukkaasti väittää. Hänen vankeusaikanaan antamat selostuksensa toiminnastaan kuolemanleirin komendanttina sensijaan eivät liity tähän välikohtaukseen. Väite Hössin todistajanlausuntojen ja muistelmien arvottomuudesta pulpahtaa aika ajoin esille ja leviää mm. internetissä. Kuvaavaa on, että tunnettu ranskalainen, läheiset yhteydet uusnatseihin omaava Robert Faurisson väittää, että hänellä on hallussaan todisteet Hössin kiduttamisesta mutta (kuinka ollakaan) hänellä ei ole lupa esittää niitä eikä kertoa mistä hän on ne haltuunsa saanut. Kun tämänkaltaiset väitteet kaikesta huolimatta elävät voidaan niitä lähestyä myös esittämällä hyvin yksinkertaisia kriittisiä vastakysymyksiä: Jos Höss alkoi kuulusteltaessa kertoa hänelle pakolla syötettyjä tarinoita, täytyy salaliiton olla todella kattava, koska niin monien muidenkin — niin uhrien kuin tekijöiden — todistajanlausunnot ovat yhtäpitäviä Hössin ja muiden kuulusteltujen natsijohtajien sanojen kanssa. Edelleen voidaan yleisemmin ihmetellä minkälainen kidutus saa kuulustellut pysymään lausunnoissaan uskollisesti läpi vuosikymmenien kidutuksen uhan jo poistuttuakin. Niinikään olisi sangen hämmästyttävää, jos Höss vielä kuolemantuomiota odottaessaankin olisi muistelmissaan uskollisesti toistanut liittoutuneiden hänelle sanelemaa tarinaa kaasukammioista ja joukkomurhista.

Rudolf Höss toimi keskitysleirien hallinnossa vuodesta 1934 alkaen, ensin Dachaussa, sitten vuodesta 1938 Sachsenhausenissa, josta hänet 5.1.1940 siirrettiin Auschwitzin komentajaksi. Tässä tehtävässä hän toimi 12.1.1943 saakka. Hän kertoo toiminnastaan seikkaperäisesti sekä todistuspuheenvuorossaan Nürnbergissä (josta luettavissa otteita) että muistelmakirjassaan, jonka hän kirjoitti vankilassa (julkaistu suomeksi 1959). Brittiläiset sotilaat vangitsivat maatyöläisenä esiintyneen Hössin 11.3.1946. Nürnbergin kuulustelujen jälkeen häntä vastaan käytiin oikeudenkäynti Varsovassa. Höss hirtettiin Auschwitzin krematorioalueella 16.4.1947. Neljä päivää ennen teloitustaan kirjoittamassaan, lähinnä Puolan kansalle suunnatussa anteeksipyynnössä hän sanoo: "Kunpa kirjoittamani paljastukset ja kuvaukset kammottavista rikkomuksista ihmiskuntaa ja ihmisyyttä vastaan johtaisivat siihen, että kaikiksi ajoiksi estettäisiin jo edellytyksetkin sellaisiin hirvittäviin tapahtumiin."

Mitkä keskitysleirit on museoitu?

Kysymys:

Haluaisin tiedustella mitkä keskitysleireistä ovat nykyisellään "museokäytössä" eli missä pääsee käymään? Bergen-Belsenissä kävin vuosi sitten, mutta siellä oli vain muistomerkkejä yms. Onko jossain jäljellä rakennuksia yms. sekä ns. "oikeat olot"?

Vastaus:

Alla olevat linkit johtavat keskitysleirimuseoiden internetsivuille. Oleelliset ja ajantasalla olevat yhteystiedot, aukioloajat yms. löytyvät sivustoilta. Yksikään leireistä ei ole säilynyt koskemattomana ja "oikeita oloja" voi vain kuvitella mielessään seistessään muistomerkkien ja museoitujen esineiden keskellä tai katsellessaan museoissa esitettäviä valokuvia, diaesityksiä ja filmejä. Suurimpana syynä alkuperäisen katoamiseen on natsien itse toimeenpanema tuhotyö jälkien peittämiseksi tappion käydessä ilmeiseksi. Sodan jälkeen on useiden leirien vankiparakkeja, krematorioita jne. rekonstruoitu mahdollisimman alkuperäiseen asuunsa. Eniten nähtävää ja koettavaa on Auschwitzissa. Tampereen normaalikoulun historiankurssien Juutalaisvainot -sivusto, jolla oppilaat kertovat matkastaan Auschwitziin, on tutustumisen arvoinen. Ko. koulun oppilaat ovat myös suomentaneet Auschwitzin opaskirjasen, joka on ostettavissa paikan päältä.

Tässä linkkejä museokäytössä olevien leirien sivustoille:

Auschwitz, Buchenwald, Sachsenhausen, Dachau, Majdanek, Theresienstadt

Minkälaisia kokeita keskitysleireillä suoritettiin vangeille?

Kysymys:

Minkälaisia kokeita keskitysleireillä suoritettiin vangeille? Onko näistä kokeista ollut jotain merkittävää hyötyä nykylääketieteelle?

Vastaus:

Natsilääkärien ja -tiedemiesten tekemät lääketieteelliset kokeet voidaan jakaa kolmeen kategoriaan:

1) Kokeet joiden tavoitteena oli omien sotilaiden toimintakyvyn ja eloonjäämismahdollisuuksien kohottaminen. Dachaussa Luftwaffen eli Saksan ilmavoimien lääkärit testasivat painekammiokokeiden avulla ihmisen selviytymistä korkeassa ilmanalassa tavoitteena mm. selvittää kuinka korkealta voi laskuvarjolla hypätä. Näissä kokeissa kuoli 80 vankia ja eloonjääneet 120 teloitettiin kokeiden päätyttyä. Samoin pyrittiin jäädytyskokeilla selvittämään sotilaiden selviämistä kylmissä lämpötiloissa ja hypotermiasta, esim. näiden joutuessa veden varaan pohjoisilla merialueilla. Koehenkilöitä Dachaussa oli noin 300, joista 80-90 kuoli kokeiden yhteydessä. Lisäksi testattiin ihmisen elimistön sietokykyä käytettäessä merivettä juomavetenä. Viimeksimainittujen kokeiden uhreiksi joutui Dachaussa 90 romania.

2) Kokeet joiden tavoitteena oli lääkityksen tai vasta-aineiden löytäminen mm. tarttuviin tauteihin, taistelukaasuihin ja myrkkyihin. Näitä kokeita tehtiin Sachsenhausenissa, Dachaussa, Natzweilerissa, Buchenwaldissa ja Neuengammessa. Vangeilla testattiin mm. malarian, lavantaudin, tuberkuloosin ja hepatiitin tarttuvuutta ja hoitomahdollisuuksia sekä sinappikaasun vaikutuksia.

3) Kokeet joiden taustalla on natsien rotuoppi. Näihin kuuluvat mm. Josef Mengelen Auschwitzissa tekemät kaksostutkimukset, joiden kautta hän yritti selvittää "kaksosten salaisuutta" voidakseen avata ovet arjalaisen rodun ylivertaiselle lisääntymiselle. Sama päämäärä oli naisvangeilla tehdyillä keinohedelmöityskokeilla. Erityisesti Auschwitzissa ja Ravenbrückissa tehtiin sterilisaatiokokeita päämääränä tulevaisuudessa toteutettavat joukkosterilisaatiot sekä testattiin eri rotujen vastustuskykyä tarttuville taudeille. Juutalaisten luurankoja kerättiin tutkimusaineistoksi rotuideologian tieteellisen perustelun nimissä.

9.12.1946 alkoivat Nürnbergissä oikeudenkäynnit 23 johtavaa natsilääkäriä ja tiedemiestä vastaan. Näistä 16 todettiin syyllisiksi ja heistä seitsemän sai kuolemantuomion. Natsilääkärien hirmutöiden paljastuminen johti vuonna 1947 uuden lääkärien eettisen ohjeiston, ns. Nürnbergin ohjeiston, luomiseen.

Keskustelua natsien toimeenpanemien kokeiden tieteellisestä hyödyntämisestä käydään yhä. Raportteja kokeista on säilynyt ja osin julkaistukin. Tieteellisen luotettavuuden kannalta niiden arvo, erityisesti keskitysleiriolosuhteissa tehtyjen, lienee olematon. Myös lopullista ratkaisua edeltävän ajan tutkimuslaitoksissa tehtyjen perinnöllisyysbiologisten tutkimusten arvon tekee kyseenalaiseksi niiden tuloksia ohjaava ideologinen päämäärä. Natsitohtorien tutkimustulosten hyödyntäminen yksittäisissä tapauksissa on ennenkaikkea vaikea eettinen ongelma.
Katso aiheesta Baruch C. Cohenin artikkeli The Ethics Of Using Medical Data From Nazi Experiments.
Osoitteesta A Teacher's Guide to the Holocaust löytyy Nürnbergin natsilääkärioikeudenkäynnin todistusaineistona käytettyä materiaalia, mm. kirjeenvaihtoa lääkärien ja viranomaisten välillä englanninkielisinä käännöksinä.

Keskitysleirit museokäytössä

Kysymys:

Jos suunnittelee tutustumista Auschwitziin niin mitä muita suositeltavia Holokaustiin liittyviä kohteita olisi lähellä (tai vähän kauempanakin).

Vastaus:

Katso vastaustamme vastaavanlaiseen kysymykseen 18.4.2003. Muistomerkkejä ja laattoja löytyy runsaastikin eri puolilta entistä Kolmatta Valtakuntaa, tosin esim. Puolasta yllättävän vähän. Tiettävästi ainakin Krakovan juutalaiskortteleita ollaan restauroimassa ajatuksena samalla luoda muistomerkki siellä aikoinaan kukoistaneelle juutalaisyhteisölle. Entiset keskitysleirit lienevät kuitenkin paikkoina konkreettisimmin hahmotettavissa ja vaikuttavimpia.
Alta löytyy linkkejä museokäytössä olevien leirien sivustoille. Muiltakin keskityleireiltä löytyy yleensä muistomerkkejä.

Auschwitz, Buchenwald, Sachsenhausen, Dachau, Majdanek, Theresienstadt

Missä leireissä oli kaasukammio?

Kysymys:

Olen ymmärtänyt, että vain kuudessa (Auschwitz, Maidanek, Treblinka, Belzec, Kulmhof ja Sobibor) tuhoamisleirissä oli kaasukammiot, ja että näissä leireissä tuhottiin systemaattisesti ne 4 miljoonaa juutalaista. Yllätyksekseni luin, että myös Stuthofissa oli kaasukammio. Kysymykseni: Kuinka monessa keskitysleirissä -em. kuutta leiriä lukuunottamatta - oli kaasukammiot, ja kuinka systemaattisesti niitä käytettiin ?

Vastaus:

Tavallisesti on tehty ero tuhoamisleirin ja keskitysleirin välillä. Tuhoamisleireissä tapettiin ihmisiä systemaattisesti kaasukammiossa, kun taas keskityleiriessä hyödynnettiin vankien työvoimaa. Usein niissäkin oli kaasukammio, jotta työhön soveltumattomat vangit voitaisiin surmata vähin äänin. Tätä tarkoitusta varten ei tarvittu suurta kaasukammiota. Kuitenkin myös keskityleireissä joissa ei ollut kaasukammiota nälkä, kulkutaudit, onnettomuudet ja teloitukset levittivät kuolemaa. Esim. Bergen-Belsenissä kuoli 15.4.-20.6.1945, eli siis sen jälkeen kun brittisotilaat olivat vapauttaneet leirin 14.000 vankia, jotka eivät enää olleet pelastettavissa. Luku 4 miljoonaa sisältää sekä kaasukammioissa tapetut että ghetoissa ja keskitysleireissä nälkään, kulkutauteihin ja onnettomuuksiin menehtyneet ja teloitetut. Näiden lisäksi Einsatz-ryhmät ampuivat itärintamalla edetessään 2 miljoonaa juutalaista, joita ei siis ensin suljettu keskitysleireihin.
Kaasukammioita oli tuhoamisleirien lisäksi esim. Sachsenhausenissa ja Ravensbrückissa lähellä Berliiniä, Natzweiler-Struthofissa Strasbourgin lähellä, Mauthausenissa (Itävalta) ja Stutthoffissa (Puola). Myös Dachaussa (Baijeri) oli kaasukammio, mutta sitä ei koskaan otettu käyttöön. Sodan loppua kohti olot kaikissa leireissä pahenivat. Idässä menetetyt leirit evakuoitiin, minkä vuoksi jäljellä olevat leirit sullottiin täpötäyteen, ja elintarvikehuollon muutenkin luhistuessa keskitysleirivangit jäivät kaikkein vähimmälle. Varsinkin lavantauti raivosi useissa leireissä; siihen kuoli esim. Anne Frank Bergen-Belsenissä vuonna 1945.
Kaasukammioita natsit käyttivät jo vuosina 1939-41 ns. Armomurha-ohjelmassa, jossa kaikkiaan otettiin hengiltä ainakin 120.000 vammaista, kehitysvammaista ja ns. epäsosiaalista yksilöä.