Vastaukset aiheesta Antisemitismi

Mikä on Hitlerin juutalaisvihan tausta?

Kysymys:

Miksi Hitler vainosi juutalaisia? Oliko hänellä ollut nuorempana jotain mikä vaikutti siihen? Toisaalta se vainosi juutalaisia ilman mitään syytä.

Vastaus:

Hitler ei suinkaan keksinyt juutalaisvastaisuutta. Sillä on Euroopassa liki 2000-vuotinen perinne. Nuorena Hitler asui Wienissä, missä vuoteen 1910 oli pormestarina tunnettu juutalaisvihaaja Karl Lüeger. Tämän Hitler itse mainitsi henkilönä, jolta hän oli saanut vaikutteita, nimenomaan suhtautumisessaan juutalaisiin. Ennen 2. maailmansotaa juutalaisvastaisuutta ei tuomittu yleisesti. Hitler saattoi sen hirvittävään huipentumaan, joka samalla avasi maailman silmät juutalaisvastaisuuden järjettömättömyydelle.

Holocaustin kiistäminen

Kysymys:

Mitä tapahtuisi maailmanlaajuisesti jos revisionistit onnistuisivat jotenkin "vedenpitävästi todistamaan" ettei juutalaisia kuollutkaan miljoonia vaan parisataatuhatta saksalaisten leireillä?
Syntyisikö jonkinlainen globaali juutalaisvastaisuuden aalto? Olen nimittäin lukenut internetistä väitteitä että jotkin juutalaiset järjestöt tarkoituksellisesti "liioittelevat" juutalaisuhrien määrää II maailmansodassa.

Vastaus:

Holocaustin kiistäjät ovat nimenomaan antisemiittejä. Heidän motiiveistaan voi keskustella, mutta ilmeisin selitys siihen että he kieltävät juutalaisten joukkotuhon tapahtuneen on se, että keskitysleitien kauhujen paljastuttua kaikki antisemitismin ilmaukset liitettiin holocaustiin. Tämä on perusteltua; holocaust oli vuosisatojen antisemitismin huipentuma. Mutta ne jotka eivät halua tehdä tätä johtopäätöstä haluavat tänä päivänä jatkaa "viattomampia" juutalaisvastaisuuden muotoja.

Mistä Hitlerin ideologia sai alkunsa?

Kysymys:

Mistä Hitlerin ideologia on saanut alkunsa?

Vastaus:

Antisemitismin alkuperää ei voida johtaa mihinkään tiettyyn henkilöön. Rasistisen ajattelun läpimurron jälkeen 1880-luvulla monet omaksuivat halukkaasti sellaisia ajatuksia. Jos halutaan erotella tekijöitä, voidaan sellaisina mainita:
1) Vanhan ajan juutalaisviha sekä kristillinen juutalaisviha. Juutalaiset olivat vähemmistönä kaikkialla paitsi ajoittain Israelissa/Palestiinassa. Vähemmistöjä vihattiin siksi, että ne olivat vähemmistöjä.
2) Rasismi syntyi, kun kansoja ruvettiin jaottelemaan rotuihin: juutalaiset olivat alempi rotu. Alettiin myös käyttää kielitieteellisiä käsitteitä, kuten arjalainen, germaani jne., rotubiologisessa merkityksessä.. Todellisuudessa on olemassa vain yksi ihmisrotu. Rotubiologia rakentuu alun alkaenkin valetieteelliselle perustalle.
3) Edelläkuvatun kaltaisia teorioita viljeltiin useilla eri tahoilla, joista seuraavassa esimerkkejä:
* J. Comte de Gobineau (1816-1882) kirjoitti kirjan "Essai sur l'inegalité des races humaines" ("Ihmisrotujen epätasarvoisuudesta"); kirjaa ei kuitenkaan käytetty juutalaisten halventamiseen
* Eugen Dühring (1833-1911); Ernst Renan (1823-92); Karl Marx (1818-83) ym.
* Heinrich von Treitschke'lta (1834-1896) on peräisin ilmaus "Die Juden sind unser Unglück" ("Juutalaiset ovat onnettomuutemme")
* Richard Wagner (1813-83), säveltäjä, kirjoitti mm. artikkelin "Das Judentum in der Musik" ("Juutalaisuus musiikissa")
* Houston Stewart Chamberlain (1855-1927, Wagnerin vävy), julkaisi 1899 vaikutusvaltaisen teoksen "Die Grundlagen des neunzehnten Jahrhunderts" ("19. vuosisadan perustukset")
* Siionin viisaitten pöytäkirjat (1903). Venäläisen munkin kirjoittama teos, mutta perustuu mm. Napoleon III:n vastaisiin kirjoituksiin 1800-luvun puolivälistä. Siitä on tullut kansainvälinen menestys, joka on käännetty monelle kielelle, mutta jonka jo The Times 1920-luvulla ja Baselissa 1930-luvun puolivälissä pidetty kongressi paljastivat väärennökseksi.
Hitlerin tultua valtaan oli maaperä näin muokattu otolliseksi antisemitismille Saksassa, Itävallassa ja Ranskassa. Tätä kirjallisuutta julkaistiin käännöksinä ja se levisi siten laajalle näiden kolmen maan ulkopuolelle.

Kirjallisuutta:
Harviainen, T. & Illman K-J. (toim.): Juutalainen kulttuuri. Helsinki 1998, s. 207-225.
Kuparinen, E: Aleksandriasta Auschwitziin. Antisemitismin pitkä historia. Jyväskylä 1999, s. 199-219.
Illman-Harviainen, Judisk historia. 7. painos. Turku 1997, s. 157-.
Illman, K-J, I Jobs tecken, Turku 1996, s. 41-119.

Miksi Puolassa oli antisemitismia sodan jälkeenkin?

Kysymys:

mistä johtui puolassa sodan jälkeen ilmennyt kova juutalaisvastaisuus?

Vastaus:

Puolassa vallitsi jo ennen sotaa räikeä antisemitismi ja sitä voidaan pitää Romanian rinnalla Euroopan antisemiittisimpänä maana. Uutena tekijänä sodan jälkeen tuli kuvaan se, että juutalaisten asunnot oli annettu muille, ja eloonjäänet juutalaiset vaativat niitä takaisin, mistä uudet asukkaat eivät aina pitäneet. Sodan jälkeen, vuoteen 1947 mennessä, otettiin Puolassa hengiltä arviolta 1500-2000 juutalaista.

Mistä antisemitismin leviäminen 1930-luvun Saksassa johtui?

Kysymys:

Mistä antisemitismin leviäminen 1930-luvun Saksassa johtui ja millaisia muotoja se sai?

Vastaus:

Antisemitismiä on esiintynyt Euroopassa lähes 2000 vuoden ajan. Sen voimistuminen Saksassa 1900-luvun alussa oli yhteydessä Saksan ja Ranskan silloisen vihollisuuden kanssa. Valloittasessaan Saksan 1800-luvulla Napoleon pakotti sen ruhtinaskunnat antamaan juutalalsille kansalaisoikeudet, ja siksi tällaista pidettiin vihatun Ranskan meininkinä. 1930-luvulla Saksa eli 1. maailmansodassa mm. Ranskaa vastaan kärsimänsä tappion varjossa. Maassa vallitsi suuri työttömyys, ja sellaisissa olosuhteissa on kansankiihottajalle helppoa saada kansa uskomaan että joku tietty ryhmä on syypää onnettomuuteen.

Natsit ja kristinusko

Kysymys:

*Miten natsit käyttivät kristinuskon oppeja ja Raamattua hyväkseen ts. oman ideologiansa tukena?
*Miten kristilliset vastarintaliikkeet kehittyivät ja toimivat?

Vastaus:

Toisaalta voidaan totuudenmukaisesti sanoa, että natsi-ideologialla ja kristinuskolla ei ollut mitään suoranaista tekemistä toistensa kanssa mutta toisaalta ei voida sulkea silmiä siltä tosiasialta, että kirkkojen piirissä vuosisatojen ajan vaikuttanut juutalaisvastaisuus, jossa juutalaiset esiintyivät paholaisen kanssa liittoutuneina Kristuksen murhaajina, oli tasoittamassa tietä 1800-luvun rotuopilliselle antisemitismille ja 1900-luvun kansallissosialistiselle juutalaisvihalle. Lutherin juutalaisvastainen kirjoitus Juutalaisista ja heidän valheistaan (1543) kuuluu tähän kristillisen kirkon synkkään perintöön. Natsipropagandistit saattoivat viitata tähän vanhaan vääristyneeseen kristilliseen juutalaiskuvaan ja käyttää sitä temmatessaan monia kristittyjä mukaansa. Hitler sanoi vuonna 1933 katolisen kirkon kanssa käymissään keskusteluissa tekevänsä juutalaisille vain sen mitä katolinen kirkko on tehnyt jo 1600 vuotta ja että näin hän itseasiassa tekee suuren palveluksen kristinuskolle. Myös jotkut teologit tiedemaailman puolelta (ehkä merkittävimpänä Gerhard Kittel) pitivät Hitlerin juutalaisvastaisuutta tervetulleena ja antoivat panoksensa tuottamalla natsiväritteistä raamatuntutkimusta, jossa kristinusko vapautettiin juutalaisista vaikutteistaan ja Jeesus selitettiin arjalaiseksi - hänessä ei virrannut juutalaisverta.
Natsismin ja kristillisten yhteisöjen suhde kaikenkaikkiaan oli sekava. Toisaalta Saksassa syntyi natsien valvonnassa ja natsimielisten protestanttisten kirkonmiesten johdolla 1933 valtakunnankirkko, Deutsche Glaubensbewegung. Entinen sotilaspappi Ludwig Müller toimi Hitlerin neuvonantajana kirkollisasioissa ja hänet nimitettiin Valtakunnanpiispaksi. Toisaalta natsihallinnon ylimmillä portailla oli selkeänä päämääränä kristinuskon lopullinen hävittäminen uuden kansallisuskonnon tieltä. Kirkon toiminnan salliminen tietyissä rajoissa oli siis vain välivaihe matkalla päämäärään. Seuraava Hitlerin lausunto kuvaa hyvin tätä: "Kaikki uskonnot ovat samanlaisia, kutsuvatpa itseään miksi hyvänsä. Niillä ei ole tulevaisuutta. Fasisimi saa, jos niin haluaa, tulla hyvin juttuun kirkon kanssa. Niin minäkin aion. Miksipä en? Se ei estä minua repimästä kristinuskoa juurineen ja tuhoamasta sitä Saksassa... Kansamme on ratkaistava tunnustautuuko se juutalaiseen Kristus-uskoon ja sen alentumisen etiikkaan vaiko vahvaan
sankarilliseen uskoon Jumalaan luonnossa, kansassamme, kohtalossamme ja veressämme."
Kansallissosialistisen ideologian uskonto ei siis missään nimessä ollut kristinusko vaan saksalainen uuspakanuus.
Katolisen kirkon piirissä asenne Natsi-Saksaan vaihteli. Jotkut kirkonmiehet olivat avoimen antisemiittisiä. Mm. piispa Konrad Gröber syytti vuonna 1941 kirjoitetussa paimenkirjeessään juutalaisia Jeesuksen murhaamisesta ja antoi ymmärtää, että heidän kohtalonsa on osa heidän päällensä vetämää kirousta (kts. Matt 27:25). Monet papit kuitenkin korottivat äänensä, auttoivat juutalaisia ja osa heistä päätyi keskitysleireille. Eutanasia- eli armomurhaohjelman alasajoon vuonna 1941 vaikutti suurelta osin juuri katolisten pappien johtama protestointi. Valtiollisesti valvotun protestanttisen valtakunnankirkon rinnalle nousi ns. Tunnustuskirkko, Bekennende Kirche. Tunnustuskirkko antoi v. 1934 Barmenin julistuksen, jossa mm. vahvistettiin, että kristinuskolla on juutalaiset juuret ja että Vanha testamentti on yhä kristittyjen pyhä kirja. Kaikenkaikkiaan 700 Tunnustuskirkon pappia päätyi vankeuteen ja "uudelleenkoulutettaviksi". Tunnetuimpia näistä olivat Martin Niemöller ja Dietrich Bonhoeffer. Niemöller päätyi Sachsenhausenin ja Dachaun leireille mutta selvisi hengissä. Bonhoeffer teloitettiin Buchenwaldissa juuri ennen liittoutuneiden saapumista. Tunnustuskirkon lisäksi oli muitakin kristillisiä oppositioryhmiä kuten Valkoinen ruusu sekä ns. Kreisau-piiri.

Antisemitismi nyky-Saksassa

Kysymys:

Mikä on antisemitismin tilanne nyky-Saksassa? Miten siellä suhtaudutaan natsismiin nykypäivänä? Olen lukenut, että natsismi on jälleen huolestuttavan läsnä sitten 2. maailmansodan, pitääkö paikkansa? Jos, niin mistä se johtuu? Paljonko Saksasta löytyy järjestäytynyttä natsiliikettä nykyään? Onko se edes laillista?

Vastaus:

Antisemitismi on lisääntymässä Saksassa, mutta se on jatkuvasti historiallisesti katsoen alhaisella tasolla. Uusnatsistiset järjestöt nostavat myös päätään. Tähän voivat osaltaan vaikuttaa vuoden 1990 yhdistymisen jälkeiset taloudelliset vaikeudet entisessä Itä-Saksassa sekä se, että kommunismin luhistuttua jotkut luulevat että kaikki se minkä kommunistit tuomitsivat oli itse asiassa oikein. Natsijärjestöt eivät ole Saksassa laillisia, mutta lakia voi eri tavoilla kiertää, mikä on aiheuttanut joitakin pitkiintyneitä prosesseja viranomaisten pyrkiessä järjestöjen toiminnan lakkauttamiseen.

Kysymys:

Vastaus:

Antisemitismi ennen Hitleriä

Kysymys:

Kuoliko keskitysleireillä ketään ns"kuuluisaa" henkilöä eli tuon ajan julkkista?

Toinen kysymykseni koskee Weimarin tasavaltaa
(1919-33)olen lukenut että tietynlaista rasismia juutalaisia ja muita ryhmiä kohtaan ilmeni jo tuolloin(toki lievemmässä määrin kun tietää onko tuossa kentimyöhemmin)mutta haluaisin es jo muodostunut tietynlaista kasvualustaa Hitlerin aikojen vainoille,onko jutussa perää?

Vastaus:

Keskitysleirillä kuoli lukuisia tunnetuja henkilöitä. Natsit eivät säästäneet ketään juutalaista sen vuoksi että hän oli tunnettu. Heidän ainoa toivonsa oli että ulkomaalaiset ystävät saattoivat ostaa heidät vapaiksi, ja tätä tapahtui jossain määrin.
Antisemitismi ei suinkaan ollut Hitlerin keksintö. Moderni antisemitismi alkoi hiljalleen nousta Saksassa ja Itävallassa jo 1800-luvun loppupuolella. Hitlerille kasvualustaa muodostanut antisemiitti oli esim. Wienin vuonna 1910 kuollut pormestari Karl Lüeger.

Antisemitismin syitä

Kysymys:

Kysymys liittyy lähinnä Euroopassa vallinneeseen yleiseen juutalaisvastaisuuteen, joka sitten groteskilla tavalla huipentui tunnetuin seurauksin. Aiemmassa vastauksessa viitattiin juutalaisvihan "järjettömyyteen". Itse kuitenkin jonkin verran ihmisluonteeseen tutustuneena huomauttaisin että tunteet, miksi viha kuten rakkauskin on luettava, ovat aina "järjettömiä" ja siksi kyseisen adjektiivin käyttö siinä yhteydessä on jokseenkin kyseen alaista.

Meillä Suomessa on kaikenlaisia vanhan kansan tuntemia sananlaskuja ihmisten välisistä suhteista ja suhtautumisesta, ja yleinen vire niissä on kiteytettynä: "niin metsä vastaa kuin sinne huutaa." Tätä taustaa vastaan halauaisin esittää varsinaisen kysymykseni: pystyvätkö juutalaiset tai Jad Vashem myöntämään joitakin seikkoja, jotka saivat eurooppalaiset miltei parin tuhannen vuoden ajan tuntemaan vastenmielisyyttä juutalaisia kohtaan? Paljon tietysti liikkui huhuja ihmissyönnistä ja sen sellaisesta alkaen, mutta pienenkin antipatian on perustuttava johonkin järjellä käsitettävään todelliseen syyhyn. Eli onko juutalaisissa itsessään ollut mitään vikaa vainojen syntyyn?

Vastaus:

Tutkijat, ehkä aivan erityisesti juuri juutalaiset tutkijat, ovat viimeisten vuosikymmenien ajan pyrkineet kartoittamaan antisemitismin syitä. 1800-luvulta nykypäivään ulottuvan juutalaisvihan historiallisen taustan kartoittaminen on helpompaa kuin lausua yleistä määritelmää antisemitismin syvimmmästä olemuksesta niin, että se selittäisi nykyisenkin antisemitismin sitkeän olemassaolon. Irrationaalistahan - jos sillä tässä tarkoitetaan asia-argumenttien poissaoloa - antisemitismi todella on ja yhteiskunnan muuttuessa ja yleisen sivistystason kohotessa se on sitä aina vain enenevässä määrin. Esimerkiksi tästä käy korkean sivistyksen ja teknologian maa, Japani, jossa esiintyy erittäin voimakasta juutalaisvihaa vaikka maassa tuskin edes on juutalaisia. Jean-Paul Sartre onkin kirjoittanut osuvasti: "Jos juutalaista ei olisi, antisemiitti kyllä keksisi hänet."
Rotuoppien puolelle ollaan vaarassa luiskahtaa, jos lähdetään etsimään juutalaisista ihmisistä esimerkiksi luonteenpiirrettä, joka olisi johtanut vihaan. Historiallisten taustojen kartoittaminen sensijaan on mahdollista ja tähän kuuluvat myös juutalaisesta perinteestä juontuvat sosiaaliset toimintamallit.
Eurooppalaisen juutalaisvihan juuret ovat kahtalaiset: 1) antiikin juutalaisviha, joka jatkuu juutalaiskansan oudoksuntana aina modernille ajalle saakka sekä 2) kristillisen kirkon uskonopillisesti istuttama juutalaisvastaisuus. Lyhyesti sanottuna: 1) Juutalaiset ovat jo muinaisen Välimeren alueen kulttuuripiirissä olleet "outoja", yksijumalaisia, eristäytyviä, omiin puhtaussääntöihinsä pitäytyviä, ympärileikattuja, sapatinviettäjiä jne. jne. Sama ympäristöstä erottuva omalaatuisuus on jatkunut läpi eurooppalaisen historian. Salo W. Baronin slogan "Dislike of the unlike", lienee paras tiivistelmä tällä kohden. 2) Kirkon paini juutalaisuuden kanssa on oma lukunsa. Kristillisen juutalaissuhteen paradoksi piilee uusi liitto -ajatuksen yhteentörmäyksessä juutalaiskansan itsepäisen olemassaolon ja vanhaan liittoon pitäytymisen kanssa. Juutalaiset ovat olleet sekä Jeesuksen kansa ja ilmoituksen välittäjiä että tarvittaessa myös Jeesuksen surmaajia ja ilmoituksen vääristäjiä. Juutalaisuuden olisi oikeastaan pitänyt väistyä historian hämärään mutta toisaalta heidän olemassaolonsa kurjuudessa on vain hyvä todistus Jumalan suunnitelmista. Tämän kaltainen ajattelu kristallisoitui jo varhaisten kirkkoisien käsissä ja johti keskiajalle tyypilliseen juutalaisten demonisointiin. Koska juutalaisten katsottiin olevan paholaisen omia saatettiin heidän tehtäväkseen myös sälyttää kristitylle sopimattomia tehtäviä kuten rahanlainaus korkoa vastaan. Stereotyyppisenä elävä käsitys juutalaisten kiinnostuksesta rahaan ja taipumuksesta koronkiskontaan juontaa juurensa tähän.
Määritelmän "järjetön" sijaan voisimme yrittää kuvata juutalaisvihaa paradoksaalisena:
Antisemitismia esiintyy siellä missä on paljon juutalaisia. Silloin he ovat "kaikkialle soluttautunutta vierasta ainesta". (antiikin Rooma, nykypäivän USA) Samalla antisemitismi voi olla hyvin voimakasta siellä missä ei ole yhtään juutalaista. Silloin he ovat "tuntematon uhka, salaliitto kulissien takana". (Japani)
Antisemitismia esiintyy, kun juutalaiset ovat saavuttaneet hyvän aseman yhteiskunnassa. Silloin juutalaiset ovat "koronkiskureita" ja "keinottelijoita". (Länsi-Eurooppa, USA) Mutta antisemitismia esiintyy myös jos juutalaiset ovat köyhiä. Silloin he ovat "Untermenschen". (1800-1900 -luvun Itä-Eurooppa)
Antisemitismi saa käyttövoimaa, jos juutalaiset eristäytyvät. (Rooma, Eurooppa keskiajalle asti) Mutta jos he pyrkivät sulautumaan, on se vaarallista valtaväestön identiteetille. (valistusajan Eurooppa)
Antisemitistisia asenteita ruokkii jos juutalaiset ottavat hiljaisen, alistuvan asenteen. Silloin juutalaiset ovat "tyypillisesti selkärangattomia" ja "syntyneet orjuuteen" (holocaust ja sen jälkipuinti) Jos he taas aktivoituvat olemassaolon taistelussa, he saavat tuomion aggressiivisuudesta. (Nykypäivän Lähi-Itä)

Miksi Hitlerin toimiin ei puututtu ajoissa?

Kysymys:

Miksi Hitlerin toimiin puututtiin niin myöhään olihan jo selvästi ennalta nähtävissä minkälainen hirviö oli syntymässä,tänäkin päivänä on monia hänen kaltaisiaan maailman vallasta haaveilevia sekopäitä jotka omassa hiljaisuudessaan suunnittelevat miten iskeä!Tästä hyvänä esimerkkinä on terrori iskut yhdysvaltoihin ja muualle maailmaan,ei sellaisia iskuja kuten worldtradecenter suunnitella päivässä tai kuukaudessa suunnittelu vie vuosia.pistää miettimään milloin suomi saa osansa tästä valtavasta kakusta sillä me luotamme liian paljon siihen että olemalla puolueeton emme saa vihollisia mistään suunnasta ja näinhän se ei ole,omasta mielestäni me myötäilemme liikaa suurvaltoja emmekä uskalla sanoa omaa mieli pidettämme vaikkakin kannatan tämän maan hallitusta ja presidenttiä ja annan heille tukeni niin mielestäni pieni itse tutkiskelu olisi kohdallaan meistä jokaisella ja vielä lisäksi MEIDÄN ei ole mitään järkeä liittyä natoon!

Vastaus:

Antisemitismin kohdalla yksi vastaus on, etteivät muutkaan maat ollet siitä vapaita. Aluksihan Hitler pyrki karkottamaan juutalaiset Saksasta. Enemmistö Saksan puolesta miljoonasta juutalaisesta jätti itse asiassa maan ennen sodan syttymistä. Tätä vaikeutti suuresti muiden maiden haluttomuus ottaa vastaan juutalaispakolaisia. Toisaalta ei voitu kuvitella että Hitler lopulta olisi ryhtynyt sellaisiin toimenpiteisiin kuin tuhoamisleirit. Itse asiassa ei edes juutalaisten keskuudessa aina uskottu niitä tietoja, joita esim. tuhoamisleireistä paenneet välittivät.

Oliko Hitler jo nuorena antisemiitti?

Kysymys:

Miten Hitlerin suhtautuminen muuttui juutalaisiin hänen elämänsä aikana? Tunsiko hän vihaa jo nuorena tätä ihmisryhmää kohtaan vai kehittyikö viha vähitellen ja mitkä ovat syyt hitlerin vihaan juutalaisia kohtaan?

Vastaus:

Oman kertomansa mukaan (Mein Kampf) Hitler aluksi oli antisemitismiä vastaan, mutta muuttui sitten fanaattiseksi antisemiitiksi, mm. Wienin juutalaisystävällisen lehdistön ranskalaisystävällisyyden takia.