Vastaukset aiheesta Ghetto

Miten juutalaiset saatiin valjastettua edistämään oman kansansa tuhoamista?

Kysymys:

Miten juutalaiset saatiin valjastettua edistämään oman kansansa tuhoamista?

Vastaus:

Esim. ghettoja tyhjennettäessä niissä asuneissa juutalaisille selitettiin, että osa asukkaista oli siirrettävä muualle (= keskitysleiriin; sitä ei sanottu juutalaisille, mutta he aavistivat sen), mutta muut saisivat jäädä. Esim. lapset, vanhukset, sairaat tai rikolliset piti poistaa. Gheton johdolle annettiin tehtäväksi valikoida pois lähetettävät. Näin he työskentelivät sillä uhalla, että muuten koko ghetto lähettetäisiin kohti tuntematonta päämäärää. Valitsemalla osan asukkaista poiskuljetettaviksi he siis uskoivat pelastavansa enemmistön. Lapsia kerätessä natsit saattoivat panna määräystä toteuttamaan vanhempia, joille luvattiin, että heidän omia lapsiaan ei lähetettäisi pois, jos he toimisivat tehtävässään moitteettomasti.
Tämän menettelyn julmuutta kuvastaa myös se, että määräykset ghettojen asukasmäärän vähentämisestä toistuivat kerta toisensa jälkeen. Yhä uudelleen juutalaiset saatiin lähettämään osan omiansa kuolemaan siinä toivossa, että tämä ehkä olisi viimeinen kerta, että näin kuitenkin voitaisiin pelastaa loput.

Olot ghetoissa

Kysymys:

Sivuillanne kerrotaan ghetoista, joissa juutalaisia säilytettiin. Miten ghetoissa asuvat ihmiset tulivat toimeen keskenään? Tuliko juutalaisten sisäisistä kapinoista suoranainen ongelma natseille? Voisiko myös saada jotain muuta nippelitietoa ghetoista?

Vastaus:

Ghettoihin sijoitettujen yhteiselo ei suinkaan aina ollut ongelmatonta. Natsien nimenomaisena pyrkimyksenä oli ylläpitää erimielisyyksiä ghetoissa. He määräsivät ketkä juutalaiset johtivat ghettoja (ns. juutalaisneuvostot, saksaksi Judenrat), ja useinkaan johtoon eivät tulleet ne, jotka olisivat omanneet parhaat edellytykset siihen. Kun ghetot tyhjennettiin, ts. asukkaat vietiin keskitysleireihin, se tapahtui asteittain siten, että esim. rikolliset, sairaat, vanhukset tai lapset kuljetettiin pois ensin. Tämä asetettiin ehdoksi sille, että muut saisivat jäädä. Gheton asukkaat saivat itse tehtäväksi koota pois lähetettävät. Mm. lapsia koottaessa luvattiin kerääjille että he itse saisivat pitää lapsensa.

Ghettokapinat eivät muodostaneet natseille vakavaa uhkaa, koska nälkiintyneet juutalaiset eivät salakuljettamillaan aseilla voineet tarjota kovinkaan merkittävää vastarintaa. Tunnetuimmassa aseellisessa nousussa, Varsovan ghettokapinassa 19.4.-16.5.1943 n. 750 gheton asukasta piti puoliaan SS-kenraalimajuri J. Stroopin johtamia joukkoja vastaan lähes kuukauden ajan. Taistelussa kuoli 16 ja haavoittui 85 SS-sotilasta. Kapinan jälkeen ghetto tyhjennettiin ja tuhottiin. Kapinoita syntyi muuallakin mutta toivottomassa tilanteessa ja ymmärrettävästi vähäisin tuloksin. Niillä kuitenkin haluttiin osoittaa maailmalle, että lohduttomaltakaan näyttävässä tilanteessa ei vastarinnasta luovuta. Euroopan tärkeimpien ghettojen sijainnit ja asukasmäärät löydät Holocaust Chroniclesta (rullaa avautuvaa sivua alaspäin).