Etusivu Vainojen uhrien muistopäivä 2004

Tasavallan presidentti Tarja Halosen ajatuksia holocaustin muiston äärellä Vainojen uhrien muistopäivänä 2004

Tasavallan presidentti puhumassa Helsingin Yliopiston juhlasalissa 27.1.2004.

Puheessaan Tasavallan presidentti painotti YK:n yleismaailmallisen ihmisoikeusjulistuksen hengessä kaikkien ihmisolentojen täydellistä tasavertaisuutta ja demokratian parhaiden puolien tuomaa suojaa vähemmistöille. Hän kuitenkin loi samalla katseen menneisiin vuosikymmeniin ja varoitti tuudittautumasta väärään turvallisuuden tunteeseen.

“Vaikka hyvät etniset suhteet ehkäisevät kansanmurhia, on syytä olla herkkävaistoinen. Kansanmurhia on tapahtunut myös meidän aikanamme. Ihmiskunnan on hyvä muistaa historiansa. Tämä koskee myös menneisyytemme synkkiä vaiheita, jolloin ihmisyyttä on tuhottu ja ihmisoikeuksia loukattu erityisen julmalla tavalla. Tammikuun 27. päivä on juutalaisvainojen ja muiden kansanvainojen uhrien muistopäivä niin meillä kuin muualla maailmassa. Se on myös toivon päivä, sillä se on Auschwitzin keskitysleirin vapautuksen päivä. Sitä vietetään yhä useammassa maassa muistuttamassa meitä menneisyydestä sekä ihmisoikeuksien puolustamisen tärkeydestä tänään ja huomenna.

Historiaakin tärkeämpää on nykyhetki ja tulevaisuus. Saman asian nosti esille YK:n pääsihteeri Kofi Annan eilen Tukholmassa alkaneessa kansanmurhia käsittelevässä konferenssissa. Annan ehdotti kansanmurhien ehkäisemiseen keskittyvän komitean perustamista. Mielestäni pääsihteerin ehdotus on vakavan huomion arvoinen.

Tasavallan presidentti keskustelee keskitysleireiltä eloonjääneiden kanssa.

Antisemitismi on osoittanut voimistumisen merkkejä useissa maissa. Ääriliikkeet lietsovat maahanmuuttajavastaisuutta ja juutalaisvastaisuutta. Samat tahot saattavat häpäistä juutalaisten hautausmaita ja muistomerkkejä sekä polttaa maahanmuuttajien liikkeitä ja syrjiä heitä sekä kohdistaa heihin väkivaltaa. Sitä ei tule sietää

Omasta puolestani haluan vielä painottaa rauhan kasvatusta. Koetut kärsimykset eivät ole tehneet meistä parempia ihmisiä, vaan meidän on kasvatettava itsemme ja lapsemme tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen. Rauhankasvatus lähtee toisen kunnioittamisesta ja oman ihmisyytensä arvostamisesta, ristiriitojen analysoinnista ja ratkaisujen löytymisestä rauhanomaisin keinoin. Samalla kun vietämme tätä muistopäivää, on tehtävänämme toimia elämämme kaikissa arjen ja päätöksenteon tilanteissa siten, että yksittäinen kannanottomme tai edustamamme ryhmän kannanotto vahvistaa yhteisyyttä ja torjuu antisemitismiä, rotuennakkoluuloja, etniseen alkuperään perustuvaa syrjintää ja vihaa.”

 

Lue koko puhe.