|
|
 |
 |
 |
Etusivu
 Mitä
tapahtui?
Kysymykset 1-5 |
HOLOCAUSTIN LUONNE
Holocaust oli natsien sekä näiden liittolaisten ja myötäilijöiden toimeenpanema arviolta kuuden miljoonan juutalaisen murha. Saksan Neuvostoliittoon kesällä 1941 tekemän hyökkäyksen ja sodan loppumisen, joka Euroopan osalta tapahtui toukokuussa 1945, välisenä aikana natsi-Saksa myötäilijöineen pyrki jokaisen valtapiirissään asuvan juutalaisen surmaamiseen. Koska natsien harjoittama juutalaisten syrjintä alkoi jo Hitlerin valtaannoususta tammikuussa 1933, pitävät monet historioitsijat tätä holocaustin aikakauden alkuna. Juutalaiset eivät olleet Hitlerin hallinnon ainoita uhreja mutta he olivat ainoa ihmisryhmä, jonka natsit pyrkivät tuhoamaan täydellisesti.
Historia tuntee muitakin holocaustin kaltaisia tapahtumia mutta on erityispiirteitä,
jotka monien tutkijoiden mukaan tekevät holocaustista ainutlaatuisen.
Joukkomurhia, jopa miljoonia uhreja vaatineita ja yksittäisiin uskonnollisiin,
kansallisiin tai sosiaalisiin ryhmiinkin kohdistuneita, on tapahtunut
historiassa. Muutkin valtiot kuin natsi-Saksa, ovat käyttäneet leirijärjestelmää
ja teknologiaa tappavien suunnitelmiensa toteuttamiseen ja myös juutalaisia
on vainottu kautta historian.
Holocaustia voidaan kuitenkin pitää ainutlaatuisena tapahtumasarjana kahdestakin
näkökohdasta: 1) Muihin ryhmiin kohdistamistaan menettelytavoista poiketen
natsit pyrkivät surmaamaan kaikki juutalaiset kaikkialla ikään, sukupuoleen,
uskonnolliseen vakaumukseen tai tekoihin katsomatta ja he valjastivat
modernin hallintokoneiston tämän päämäärän saavuttamiseen.2) Natsien johto
katsoi, että maailman vapauttaminen juutalaisista olisi hyödyllistä Saksan
kansalle ja koko ihmiskunnalle, vaikka todellisuudessa juutalaiset eivät
voineet aiheuttaa minkäänlaista uhkaa. Tämä ajatus, joka perustuu rasistiseen
oppiin siitä, että juutalaiset ovat "vahingollinen rotu", johti
ehkä voimakkaammin kuin mikään muu yksittäinen tekijä "lopullisena
ratkaisuna" tunnetun ohjelman käynnistämiseen.
 |
|
"Page of testimony". Lomake, jolla Yad Vashem kerää tietoja holocaustin uhreiksi joutuneista. |
Holocaustin aikana surmattujen juutalaisten tarkkaa lukumäärää ei ole tiedossa.
Yleisesti puhutaan 6 miljoonasta ja viitataan korkea-arvoisen SS-upseerin, Adolf
Eichmannin, esittämään arvioon. Suurin osa tutkimuksista vahvistaa uhrien luvun
sijoittuvan viiden ja kuuden miljoonan välille. Varhaiset laskelmat vaihtelivat
5,1 miljoonasta (prof. Raul Hilberg) 5,95 miljoonaan (Jacob Leschinsky). Uudempi,
professori Israel Gutmanin ja tri Robert Rozettin tekemä tutkimus arvioi juutalaisten
uhrien lukumääräksi 5,59-5,86 miljoonaa, kun taas tri Wolfgang Benzin johtaman
tutkimuksen esittämä arvio liikkuu 5,29 ja 6 miljoonan välillä.
Näiden arvioiden perustana on vertailu sotaa edeltäneen ja sodan jälkeisen ajan
väestötilastojen ja -arvioiden välillä. Myös natsien asiakirjoja, joihin on
osittain dokumentoitu tietoja toimeenpannuista kuljetuksista ja murhista, on
käytetty arvioiden apuna.
 |
| Hall of Names. Arkisto, johon yhä kerätään tietoja holocaustin uhreina kadonneista juutalaisista. |
Arvioiden mukaan Yad Vashemista on löydettävissä tällä hetkellä yli 4 miljoonan uhrin nimet. Tämä luku perustuu pääosin n. 2 miljoonaan ns. todistuskaavakkeeseen (Pages of Testimony), joihin on usein talletettu tietoa useammasta kuin yhdestä holocaustin aikana kadonneesta juutalaisesta. Kesäkuun alkuun 1999 mennessä yli 1,6 miljoonaa todistuskaavaketta on talletettu digitaaliseen muotoon. Tämän lisäksi on olemassa tuhansia muita dokumentteja, joissa esiintyy nimiä holocaustin ajalta. Monet näistä ovat holocaustin kuolonuhreja. Tämä dokumenttiaineisto odottaa vielä läpikotaista tutkimusta ja kokoamista tietokantaan. Projektin päämääränä on kyetä tarjoamaan jokaisesta yksittäisestä uhrista niin paljon tietoa kuin mahdollista.
Koska kaikista natsi-Saksan vaikutuspiirissä olleissa maissa surmatuista juutalaisista ei ole yksiselitteisiä tilastoja ja koska maiden rajat siirtyivät useaan otteeseen ennen sotaa, sen aikana ja vielä jälkeenkin, on uhrien lukumääristä vaikea antaa yksiselitteisiä maakohtaisia tietoja. Seuraavat tiedot on otettu Encyclopedia of Holocaust -teoksesta, joka perustuu Yad Vashemissa tehtyyn tutkimustyöhön. Teos antaa myös lisäselityksiä luvuille, jotka tässä esitetään maakohtaisesti jaoteltuina.
|
MAA |
JUUTALAISVÄESTÖ ENNEN SOTAA |
UHREJA VÄHINTÄÄN |
UHREJA ENINTÄÄN |
| Belgia | 65,700 | 28,900 | 28,900 |
| Bulgaria | 50,000 | 0 | 0 |
| Böömi ja Määri | 118,310 | 78,150 | 78,150 |
| Eesti | 4,500 | 1,500 | 2,000 |
| Hollanti | 140,000 | 100,000 | 100,000 |
| Italia | 44,500 | 7,680 | 7,680 |
| Itävalta | 185,000 | 50,000 | 50,000 |
| Jugoslavia | 78,000 | 56,200 | 63,300 |
| Kreikka | 77,380 | 60,000 | 67,000 |
| Latvia | 91,500 | 70,000 | 71,500 |
| Liettua | 168,000 | 140,000 | 143,000 |
| Luxemburg | 3,500 | 1,950 | 1,950 |
| Neuvostoliitto | 3,020,000 | 1,000,000 | 1,100,000 |
| Norja | 1,700 | 762 | 762 |
| Puola | 3,300,000 | 2,900,000 | 3,000,000 |
| Ranska | 350,000 | 77,320 | 77,320 |
| Romania | 609,000 | 271,000 | 287,000 |
| Saksa | 566,000 | 134,500 | 141,500 |
| Slovakia | 88,950 | 68,000 | 71,000 |
| Suomi | 2,000 | 7 | 7 |
| Tanska | 7,800 | 60 | 60 |
| Unkari | 825,000 | 550,000 | 569,000 |
| Yhteensä | 9,796,840 | 5,596,029 | 5,860,129 |
| Pyöristetty luku | 9,797,000 | 5,596,000 | 5,860,000 |
Lukuisat ihmiset joutuivat natsihallinnon uhreiksi poliittisista, sosiaalisista
tai rodullisista syistä. Ensimmäisten poliittisista syistä vainottujen
joukossa olivat saksalaiset itse. Monet kuolivat keskitysleireissä mutta
useimmat kuitenkin vapautettiin sen jälkeen kun heidät oli henkisesti
muserrettu. Mielisairauksista tai fyysisestä vammaisuudesta kärsineitä
saksalaisia surmattiin "eutanasia-ohjelman" kohteina. Muita
saksalaisia vangittiiin homoseksuaalisuudesta, rikollisuudesta tai sopeutumattomuudesta
syytettynä. Vaikka nämä joutuivatkin brutaalin kohtelun uhreiksi ei heitä
kuitenkaan määrätty juutalaisten tavoin täydellisesti tuhottaviksi.
Mustalais- eli romaniväestön suhteen natsihallinnon politiikka oli ailahtelevaa.
Laajentuneessa Saksassa yhteiskuntaan mukautuneet romanit nähtiin sosiaalisesti
vaarallisina ja heidät pyrittiin surmaamaan, kun taas miehitetyssä Neuvostoliitossa
yhteiskuntaan sulautuneet romanit välttyivät vainoilta mutta vaeltavaan
elämäntapaan pitäytyvät surmattiin.
Puolan, Venäjän, Ukrainan, Jugoslavian, Tsekkoslovakian ja Bulgarian kansat
joutuivat niinikään vaihtelevan menettelyn kohteiksi vaikka rodullisesti
heidät kaikki määriteltiinkin alempiarvoisiksi. Slovakit, kroaatit, bulgarialaiset
ja monet ukrainalaisista olivat natsien liittolaisia. Venäläisiä sotavankeja
kuoli välinpitämättömyyden ja kovan työn seurauksena mutta myös murhattuina
natsihallinnon rasismin ja kommunistivihan uhreina. Natsien suunnitelmat
puolalaisten suhteen eivät tähdänneet hävittämiseen. Puolalaiset "ulkoisilta
piirteiltään saksalaiset" lapset tuli kasvattaa saksalaisiksi, älymystö
ja johtajat murhata kapinan estämiseksi ja loput kansasta alistaa saksalaishallinnon
alle.
[ Kysymykset 1-5 ] [ Kysymykset 6-14 ]
[ Kysymykset 15-26] [ Kysymykset
27-36 ]
[ Sisällys ]
|
(C)
Jad Vashem, 2001-2007
|